Reilu viikko sitten tukkani alkoi harveta kovaa vauhtia. Eilen se muistutti jo risuaitaa, joten pyysin vaimoani leikkaamaan loputkin pois, ja niin hän myös teki. Edellisen kerran minulla on ollut likimain mulipää armeija-ajan alussa. Kävin parturissa vähän ennen armeijaan menoa, mutta silti minut komennettiin siellä ensi töikseen tukanleikkuuseen. Silloin harmitti aika lailla, nyt sitä vastoin kalju pää tuntuu kovin mitättömältä ongelmalta. Sain sairaalalta palvelusetelin kuituhiusperuukin hankintaa varten, mutta saattaa jäädä hankkimatta.
Eilen sain pistoksen valkosolukasvajaa vatsaani. Tämä oli
ensimmäinen kerta, kun vaimoni toimi sairaanhoitajana. Toimitus jännitti häntä aika
tavalla; olihan kyse hyvin arvokkaasta aineesta. Niinpä sitten luimme hoito-ohjeet
tarkkaan yhdessä ja kuivaharjoittelimme monta kertaa, ennen kuin toimeen
ryhdyttiin. Pistoksenanto onnistuikin sitten oikein hyvin. Nyt sitten
odottelen, tuleeko niitä luustokipuja, joilla minua peloteltiin. Niiden pitäisi
alkaa viimeistään vuorokausi pistoksen jälkeen eli tänä iltana.
Vaikuttavia, informatiivisiä tekstejä
VastaaPoistaKiitos palautteesta, mukava kuulla!
VastaaPoistaHyvä Eeva siitä se sairaanhoitajan ura lähtee. Toivottavasti ei tule kovia kipuja Pentille.
VastaaPoista