Lääkäri soitti tänään, kuten minulle oli luvattukin.  Hän kertoi, että lääkäreiden pitämässä yhteisessä palaverissa oli päädytty siihen, että minulle annetaan kuuri vasta-ainehoitoja. Näin follikulaarinen lymfooma pyritään saamaan heti alkuunsa kuriin. Tämä oli minulle mieluinen päätös.

Edellisellä sairaalakäynnillä tapaamani lääkäri ehdotti, että tässä vaiheessa ei tehtäisi mitään, vaan taudin kehittyminen jätettäisiin seurantaan. Onneksi tulin silloin sanoneeksi, että aiemmalla käynnillä ylilääkäri oli kyllä maininnut hoitomuodon olevan nimenomaan vasta-ainehoidot, mikäli tautimuodoksi paljastuu follikulaarinen lymfooma.

Niinpä menen ensimmäisen kerran saamaan vasta-ainetta eli rituksimabia, joka on biologista lääkettä, tiistaina 3. toukokuuta. Hoitokertoja on yhteensä neljä, viikon välein. Sain tämän saman hoitokuurin kaksi vuotta sitten. Silloin hoitojen aikana ei ilmennyt mitään sivuoireita. Vasta-aine pistetään vatsaan. Koko toimenpide kestää vain kymmenisen minuuttia, jonka jälkeen saa lähteä kotiin.

Enpä olisi arvannut, että tästä sairaskertomuksesta tulee näin pitkä. Tämä teksti on 51:s postaus. Ilahduttavaa on, että lukijoitakin useita; tällä hetkellä blogilla on n. 18 000 lukukertaa. Toivotan sinulle, hyvä lukijani, siunattua pääsiäisen aikaa! Kristus on ylösnoussut!

Vasta-ainehoidot

 

Vasta-ainehoidot aloitettiin 25. toukokuuta tiputtamalla neste suoraan suoneen. Näin haluttiin saada selville, miten hyvin siedän nämä lääkeaineet. Toimitus kesti parisen tuntia, ja sain sen aikana kuulla hoitoa antavalta sairaanhoitajalta, että luuytimestänikin oli löytynyt syöpäsoluja. Tämä tieto ei kuitenkaan ollut muuttanut hoitosuunnitelmaa. Hoidon aikana ei ilmennyt minkäänlaisia oireita, joten pääsin pian kotiin. Vasta-ainehoitoa annettiin kaikkiaan neljä kertaa viikon välein. Ensi kertaa lukuun ottamatta vasta-aine pistettiin vatsaan. Toimenpide kesti kaikkineen vain kymmenisen minuuttia, jonka jälkeen sain lähteä kotiin. Hoitojen aikana ja niiden jälkeen ei ilmennyt mitään oireita.

Hoitojen päätyttyä lääkäri kertoi, että minun olisi tultava kontrollikäynnille kahden kuukauden päästä 19. elokuuta. Silloin tehtäisiin jälleen koko vartalon tietokonekuvaus ja otettaisiin luuydinnäyte. Nähtäisiin, millainen hoitovaste siinä vaiheessa olisi.

Olin koko kesän ja alkusyksyn erittäin hyvässä kunnossa. Lenkkeilin metsäpoluilla, uin aika paljon ja tein 30 - 40 minuutin aamuvoimisteluohjelman joka arkiaamu, niin kuin olin tehnyt jo vuosia. Heinäkuun puolivälistä lähtien marjastin ahkerasti ja keräsin yhteensä n. 350 litraa marjoja. Olin aika toiveikkaalla mielellä siksikin, että verenkuvassani ei ollut koko kevään ja alkukesän aikana ilmennyt juuri mitään poikkeavaa. Verikokeita oli otettu usein: ennen joka toimenpidettä ja tutkimusta. Heinäkuun puolenvälin jälkeen huomasin ikäväkseni, että vasempaan nivuseen oli kasvamassa patti. Tämä havainto laski toiveikkuuttani, ja aloin aavistella, ettei tästä pelkällä vasta-ainehoidolla taideta selvitä…