Kävin eilen syöpälääkärin vastaanotolla kuulemassa tulokset
patologin tutkimasta näytteestä. Näytteestä oli löytynyt follikulaarista
lymfoomaa eli samaa tautimuotoa, jolla koko ruljanssi pari vuotta sitten alkoi.
Tieto oli ilahduttava, sillä onhan kyse hitaasti leviävästä tautimuodosta. Jos
näytteestä olisi löytynyt aggressiivista diffuusia suurisoluista lymfoomaa, jotka
oli saatu aiemmin nujerrettua sytostaateilla, nyt olisi aloitettu uudet sytostaattihoidot.
Lääkärin mielestä tauti ei nyt välttämättä vaatisi mitään
hoitotoimia, vaan se voitaisiin jättää seurantaan. Kerroin hänelle, että
edellisellä käynnilläni ylilääkäri oli sanonut, että jos näytteestä löytyy
follikulaarista tautimuotoa, sitä hoidetaan vasta-ainehoidoilla ja sädettämällä
niitä kahta pientä esiintymää, jotka minulla on korvan alla ja rintakehän päällä.
Tähän lääkäri totesi, että voidaan tehdä niin, että hän neuvottelee asiasta
vielä kollegoiden kanssa. Hän lupasi soittaa tämän viikon torstaina, kumpaan
ratkaisuun on päädytty. Vasta-ainehoitoja en pelkää lainkaan, sillä kun niitä
viimeksi pari vuotta sitten annettiin, niistä ei tullut minulle minkäänlaisia
sivuoireita.
On huomattavasti kevyempi mieli odottaa tulevaa kesää
tietoisena siitä, että raskaita hoitoja ei ainakaan tässä vaiheessa tarvita.
Kiitos Jumalalle ja uskollisille esirukoilijoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti