Kävin tänään kuulemassa patologin kirjaamat tutkimustulokset. Minut otti vastaan sama nuori naislääkäri kuin edellisilläkin kerroilla. Pienestä hymynkareesta hänen kasvoillaan päättelin, että tulokset saattaisivat olla huojentavia - ja niin ne olivatkin. Hän kertoi, että kyseessä on todellakin follikulaarinen lymfooma, kuten oli arveltukin.
Viimeaikaisten lääketieteellisten tutkimusten mukaan tätä syöpälajia ei ole tarpeen hoitaa, ei edes biologisilla lääkkeillä. Niistä ei ole varsinaista hyötyä, sillä taudin luonne on sellainen, että se saattaa aika ajoin uusia, mutta sen ilmentymät kehossa voivat myös kadota omia aikojaan. Tätä mieltä oli kuulemma ollut syöpätautien erikoislääkärikin, jota tämä minun lääkärini oli konsultoinut. Tauti on krooninen ja käyttäytyy samaan tapaan kuin herpesvirus.
Niinpä minunkin tapauksessani jäädään vain seuraamaan, miten tilanne kehittyy. Seuraava kontrollikäynti on joskus alkusyksystä. Jos jotain yllättävää ilmenee ennen sitä, on tietysti otettava yhteys sairaalaan.
Arvaapa, olinko kiitollinen Jumalalle kuultuani nämä uutiset. Arvasit ihan oikein! Jumala on armollinen ja hyvä! - Lähtiessäni annoin lääkärille palautetta hyvästä ja asiantuntevasta hoidosta ja sanoin, että hän pääsee varmasti urallaan vielä pitkälle.
